Rusinniemen vehreässä ja historiallisessa kaupunginosassa, Keurusselän rantojen läheisyydessä, seisoo vuonna 1947 valmistunut talo, joka on nähnyt lähes koko alueen tarinan. Tänään se toimii Janne ja Kristi Viita-ahon kotina – ja avaa ovensa vierailijoille osana Taidekaupungin Asumisen Messuja.
Mäntästä kehittyi toisen maailmansodan jälkeisenä aikana omakotiasuntoalueiden yhdyskunta. Virkamiehenkatu 27 on yksi Rusinniemen ensimmäisistä sodanjälkeisistä rakennuksista. Kadulla seisoo ryhdikkäästi rivissä 1950-luvulle tyypillisiä 1½-kerroksisia omakotitaloja – osa jälleenrakentamisen aikaa, jolloin kodit tehtiin kestämään ja kantamaan elämää sukupolvelta toiselle.
Talon suunnitteli paikallinen rakennusmestari E. R. Achren, joka piirsi samalle kadulle kolme niin sanottua sisarustaloa. Achren tunnettiin myös taitavana puuvenemestarina, ja sama käsityöläisen tarkkuus näkyy yhä talon mittasuhteissa, rakenteissa ja yksityiskohdissa.
Talon ensimmäinen asukas oli konepajan levypuolen työnjohtaja Matti Koivisto, joka rakensi kodin perheelleen jykeviä ja kestäviä ratkaisuja suosien. Koivistojen huolella hoidettu piha tuli aikanaan tunnetuksi myös kilpailumenestyksestään.
G. A. Serlachiuksen (GAS) henkilöstölle järjestettiin omakotitalojen pihakilpailuja vuosina 1956–1966 ja koko Mäntän omakotitalojen pihanhoitokilpailuja vuosina 1968–1974. Matti ja Aili Koiviston piha voitti GAS:n henkilöstölle suunnatun kilpailun vuosina 1956 ja 1959, ja vuonna 1957 heidän pihansa sijoittui jaetulle ensimmäiselle sijalle.
Kilpailun voittajat palkittiin muistolaatoilla. Yksi näistä laatoista on edelleen talon seinässä – nykyiset asukkaat Janne ja Kristi ovat kiinnittäneet sen ulkoseinään muistoksi talon historiasta.
Vanhan puutarhan jäljet elävät edelleen. Omenapuu, jyhkeä kuusi ja kivestä tehty puutarhapöytä ovat säilyneet vuosikymmenten yli. Alkuperäisistä perennoista jäljellä ovat muun muassa monikerroksiset vaaleanpunaiset pionit.
Kristi on istuttanut pihalle lisää tummanpunaisia “mummun pioneja”, iiriksiä, liljoja, esikoita, tulppaaneja ja narsisseja, jatkaen pihan tarinaa omalla kädenjäljellään.
Janne on asunut talossa 25 vuotta. Vuosien varrella kotiin on tehty harkittuja remontteja, jotka ovat tuoneet esiin talon alkuperäistä luonnetta – kuten tiiliseinän, joka löytyi vanhojen pintojen alta. 1960-luvulla oli tavallista, että omakotitaloissa vuokrattiin osa huoneista lisätienestien saamiseksi. Niin tehtiin myös täällä: yläkerran huoneita vuokrattiin, ja sinne kuljettiin omia ulkorappusia pitkin.
Remonttien yhteydessä Janne löysi palasia tuosta menneisyydestä 60-luvun rakkauskirjeiden muodossa – pieniä paperisia muistoja talon aiemmista asukkaista ja siitä, miten monen elämänvaiheen näyttämönä tämä koti on toiminut.
Kristi muutti taloon vuonna 2015, ja kodin ilme alkoi elää uutta vaihetta. Valkoisesta bohotyylistä kasvoi vähitellen kerroksellinen, lämmin ja persoonallinen boheemi koti, jossa näkyy vahva käsityön ja taiteen läsnäolo. Talo on täynnä yksityiskohtia: itse tehdyt lampunvarjostimet, posliinitaide, kultalehdillä päällystetty vessan ovi, maalaukset, lempeät valot sekä värikkäät ja persoonalliset huonekalut luovat kotiin lämpimän tunnelman.
Kodissa on vuosien varrella tehty paljon taidetta, musiikkia, käsitöitä, on korjattu, eletty, treenattu, nauhoitettu ja tehty jopa bluesaiheista radio-ohjelmaa.
Kristin posliiniveistokset saavat inspiraationsa lapsuuden lempikirjoista ja luonnon yksityiskohdista – eläimistä, linnuista ja kukista. Posliinisavi muotoutuu herkiksi ja yksityiskohtaisiksi teoksiksi, jotka ovat niin taidokkaita, ettei niiden tutkimista melkein malttaisi lopettaa. Messupäivänä Janne ja Kristi avaavat kotinsa vierailijoille osana Taidekaupungin Asumisen Messuja. Vieraat pääsevät tutustumaan talon tunnelmaan, puutarhaan ja taiteilijakodin arkeen.
Päivän aikana vierailijat voivat myös kokeilla Kristin johdolla pienen posliinikukan muotoilua. Koti täyttyy lisäksi Jannen ja muiden muusikoiden livemusiikista, kun olohuoneessa kuullaan messupäivän aikana neljä intiimiä keikkaa, joille 1940-luvun hirsirakenteet luovat lämpimän ja luonnollisen akustiikan.
Koti, joka täytyy kokea
Virkamiehenkatu 27 on noin 180 neliömetrin kokonaisuus – koti, jossa historia, käsityötaito ja luovuus kohtaavat. Sen tunnelmaa ei voi täysin vangita kuviin – se täytyy nähdä ja aistia paikan päällä.
Talo saattaa tulla myyntiin parin vuoden sisällä. Messupäivänä koti avaa ovensa – ehkä viimeisiä kertoja näin laajasti yleisölle.
Taidekaupunki avaa ovet – 23.5.2026.
Tervetuloa kokemaan asumisen uusi kierros Mänttä-Vilppulassa.
