Taidekaupunki Mänttä-Vilppulassa järjestetään 23.5.2026 täysin uuden konseptin asumisen messut – Kodin uusi kierros – joissa taide, yhteisöllisyys ja kiertotalous ovat keskiössä. Perinteisten uudiskohteiden sijaan messut kokoavat yhteen asumisen vaihtoehtojen kokonaisuuden ja avaavat ovia olemassa oleviin koteihin, unelmaremonttikohteisiin ja asuinalueisiin, koko kaupungin toimiessa tapahtuman näyttämönä. Messujen tarinallistettaviksi ydinalueiksi on nyt valittu Asemankulma, Savosenmäki, Koskela, Rusinniemi ja Joenniemi.
Kyseessä ei ole perinteinen asuntomessutapahtuma, vaan Mänttä-Vilppulan oma asumisen messukonsepti, jossa keskiöön nousevat asukkaat, heidän arkensa ja tarinansa, taidekaupunkibrändi sekä kiertotalous. Rakentamisen ja uusien kohteiden sijaan messut avaavat ovia jo olemassa oleviin koteihin, kortteleihin ja asuinympäristöihin – sellaisina kuin ne ovat.
Valitut asuinalueet muodostavat kokonaisuuden, joka heijastaa kaupungin eri aikakausia, elämäntapoja ja ympäristöjä: funkkisajan selkeälinjaisuutta, puutalokortteleiden pitkää historiaa, yhteisöllisiä naapurustoja sekä luonnonrauhaa järvien ja metsien äärellä.
Valittuja alueita yhdistää ajatus siitä, että asuminen on enemmän kuin fyysinen paikka. Messuilla alueiden tarinat tuodaan esiin asukkaiden omien kokemusten ja kertomusten kautta, osana koko kaupungin laajuista tapahtumaa.
Viisi tarinallistettavaa asuinaluetta
Asemankulma
Asemankulma edustaa Mänttä-Vilppulan vahvaa rakennushistoriaa ja teollisuusyhdyskunnan suunnitelmallista kaupunkirakennetta. Alueella on poikkeuksellisen yhtenäistä ja puhdaslinjaista 1920–1930-lukujen arkkitehtuuria, jossa näkyvät klassismin ja funktionalismin vaikutteet.
Aluetta ovat kaavoittaneet aikansa merkittävät arkkitehdit Valter ja Ivar Thomé, W. G. Palmqvist ja Eliel Saarinen, ja suuri tonttijako pohjautuu puutarhakaupunki-ideologiaan. Asuinrakennukset on suunniteltu pääosin G. A. Serlachius -yhtiön toimihenkilöille, ja niiden suunnittelijoihin kuuluvat muun muassa Valter Thomé, Oiva Kallio ja W. G. Palmqvist.
Alueen tunnettuja rakennuksia ovat Mäntän klubi, jonka suunnittelivat Valter ja Ivar Thomé ja jonka viimeisteli W. G. Palmqvist, sekä Pilvilinna (1936), Jarl Eklundin suunnittelema Mäntän ensimmäinen funkiskerrostalo. Tehtaankadun varrella sijaitsevat Punatulkku ja Riihikallio edustavat Suomeen Ruotsista levinnyttä paritalotyyppiä.
Nykyisin Asemankulmassa kohtaavat historia, taide ja yhteisöllinen arki: Kiusala toimii taiteilijatalona ja Kuusela majatalona, ja Kuuselan taidepihassa järjestetään säännöllisesti yhteisöllisiä tapahtumia. Alue on elävä esimerkki siitä, miten historiallinen asuinympäristö voi uusiutua ja saada uusia merkityksiä.
Savosenmäki
Savosenmäki on yksi Mäntän vanhimmista suunnitelluista asuinalueista, jonka kehityksestä näkyy eri aikakausien arvojen ja suunnitteluihanteiden muutos. Alue oli 1960-luvulle asti monipuolinen liikekeskus, ja jo ennen sotia siitä muodostui kerroksellinen ja toiminnallisesti monipuolinen asuinalue. Savosenmäki poikkesi Mäntän muista alueista sosiaalisesti ja rakenteellisesti. Osa alkuperäistä rakennuskantaa on edelleen jäljellä, ja 1971 hyväksytyllä asemakaavalla aluetta uudistettiin lisäksi ajan hengen mukaisesti rakentamalla kerrostaloja.
Koskela
Koskela on Mäntän keskustan vanha omakotialue, jonka tontteja Serlachius-yhtiö myi 1920-luvulta alkaen. Rakentaminen alueella oli tiukasti yhtiön säätelemää, ja se oli suunnattu pääosin yhtiön työväelle ja työnjohdolle. Nykyisin Koskela on kerroksellinen, ja siten hyvin tyypillinen asuinalue suomalaisen taajaman keskustan läheisyydessä.
Rusinniemi
Rusinniemen kerroksellinen rakennuskanta vesistön läheisyydessä kertoo Mäntän tehdasyhdyskunnan historiasta ja työläisten asuinolojen kehityksestä. Alueella on säilynyt harvinaislaatuisella tavalla 1900-luvun alun rakennuksia väljillä puutarhatonteilla, mikä tekee siitä kulttuurihistoriallisesti merkittävän asuinalueen.
Joenniemi
Joenniemi on Mänttä‑Vilppulan vehreä ja perinteinen omakotialue keskustan läheisyydessä, jonne on vuosikymmenten aikana rakentunut monipuolista pientaloasutusta rivi‑ ja omakotitaloista. Alueen läheisyydessä on myös rantatontteja, historiallinen Lemmenpolku, sekä Serlachius Kartano, joka on merkittävä osa Mänttä‑Vilppulan kulttuuritarjontaa ja suosittu vierailukohde taiteen ystäville.
Kodin uusi kierros – Taidekaupungin asumisen messut 23.5.2026
Kodin uusi kierros on Mänttä-Vilppulan oma asumisen messukonsepti – koko kaupungin elävä näyttely, kaupunkitapahtuma, joka yhdistää asumisen, taiteen ja kiertotalouden. Mänttä-Vilppula pyrkii näyttämään, että pienikin kaupunki voi rakentaa vetovoimaa omista vahvuuksistaan.
Mänttä-Vilppula on täynnä unelmaremonttikohteita, rikasta rakennettua historiaa ja kaupungilla on omaleimainen taidekaupunkibrändi, jota messut tuovat uudella tavalla esiin. Tämä ei ole perinteinen asuntomessutapahtuma, vaan Taidekaupungin avoimet ovet – paikka, jossa menneisyys ja tulevaisuus rakentavat yhdessä asumisen mestariteosta.
Messujen tarkoituksena on vahvistaa Mänttä-Vilppulan kaupungin vetovoimaisuutta asumisen, yrittämisen ja matkailun kaupunkina sekä edistää alueen kiinteistöjen ja tonttien kysyntää ja myyntiä. Tapahtuman avulla halutaan tuoda esiin, että Mänttä-Vilppula on historiallisesti, arkkitehtonisesti ja kulttuurisesti ainutlaatuinen paikkakunta, jossa on mahdollista asua, remontoida ja rakentaa fiksusti – osana taiteen ja historian kerrostumia.
Messut keskittyvät viidelle tarinallistettavalle asuinalueelle, joiden identiteetti ja historia tuodaan esiin asukkaiden omien tarinoiden kautta. Näiden lisäksi tavoitteena on, että kaikki Mänttä-Vilppulassa avoimilla markkinoilla myynnissä olevat asunnot ovat mukana messupäivänä avoimin näytöin, jolloin koko kaupunki muuttuu yhdeksi suureksi näyttelyalueeksi.
Tapahtumien sydämenä toimii Mäntän tori. Torille rakentuu elävä tapahtumatori, jossa on mm. iso peräkonttikirppis, paikallisia ruoka- ja käsityömyyjiä, rakentamisen ja remontoinnin asiantuntijoita, sekä taiteen ja kiertotalouden toimijoita.
Torilla järjestetään myös lavatapahtumia, työpajoja ja musiikkiesityksiä, ja sieltä kävijät ohjataan viidelle asuinalueelle ja avoimiin koteihin. Kokonaisuutta tukee painettu messuesite, joka tehdään kiertotaloushengessä sanomalehtipaperille ja jaetaan torilla sekä sähköisesti.
Kokonaisuudesta muodostuu kaupunkifestivaalin kaltainen elämys, jossa asuminen, paikallisuus ja yhteisöllisyys ovat kaiken keskiössä.