Tällä viikolla vietetään ruokakasvatuksenviikkoa.
Ruokakasvatusta toteutetaan monien eri toimijoiden kanssa yhdessä. Varhaiskasvatuksen ja koulun henkilöstö, ruokapalvelut sekä kunnat ja hyvinvointialueet ovat mukana luomassa arjen oppimista sekä osaltaan aterioiden järjestämisessä. Huoltajat ovat keskeisessä roolissa, sillä kotona omaksutut ruokailutavat ja arjen ruokailuhetket luovat pohjan lasten ja nuorten ruokatottumusten kehittymiselle. Myös paikkakunnan yrityksien toimilla ja järjestöillä on vaikutus ravitsemukseen.
Kouluterveyskyselyssä haasteeksi ovat meilläkin nousseet aamupalan ja koululounaan syömättä jättäminen.
MLL ja Arla selvittivät vuonna 2025 aamupalan yhteyttä nuorten hyvinvointiin. Tästä lisätietoa.
Nuorten mukaan aamupalan syömistä useammin edistäisi aikaisempi herääminen aamulla (52%), se, että joku tekisi aamupalan valmiiksi (43%), mieluisat aamupala vaihtoehdot kotona (30%) sekä mahdollisuus syödä aamupala koulussa (29%).
Aamupalalla on suuri vaikutus lasten ja nuorten parempaan fyysiseen jaksamiseen ja hyvään mielialaan. Voisiko aamupala olla jotakin helposti mukaan otettavaa; banaani tai muu hedelmä, juotava jugurtti, smoothie tai illalla jo valmiiksi jääkaappiin tehty voileipä?
Koululounaan korvaaminen energiajuomalla tai karkeilla on erityisen huono vaihtoehto. Opetushallituksen tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä jokainen oppilas söisi hänelle tarjotun maksuttoman koululounaan.