JULKINEN KANNANOTTO

RAIDELIIKENNE ON OLEELLINEN ELINVOIMATEKIJÄ MÄNTTÄ-VILPPULASSA

Asuin- ja työpaikan sijainti ja arkipäivän toimintojen edellyttämän liikkumisen sujuvuus ja siihen käytettävä aika ovat tärkeitä veto- ja pitovoimatekijöitä niin kehyskunnissa kuin keskuskaupungeissakin. Edellä mainittujen tekijöiden edellytys on saavutettavuus. Saavutettavuus kuvastaa alueen toiminnallista ja fyysistä rakennetta sekä vaikuttaa alueiden kilpailukykyyn ja yksittäisten ihmisten jokapäiväisiin valintoihin. Raideliikenne on lisännyt saavutettavuutta minne se viekin. Kuntien elinvoiman kannalta raideliikenteen jatkuvuus, ja sitä kautta saavutettavuus, on oleellinen elinvoimatekijä muiden tukevien tekijöiden ohella. Raideliikenteen jatkaminen on oikea strateginen valinta.

Henkilöiden ja rahdin liikkeen elinehto

Ylä-Pirkanmaan henkilöliikenteen ostopalvelusopimus raiteilla päättyy vuonna 2030. Vuodesta 2024 alkaen junaliikenteen ostot täytyy kilpailuttaa. Hallitusohjelman mukaisen alueellisen lähijunaliikenteen toimivallan sijasta alueellisesta lähijunaliikenteestä päättää todennäköisesti 2030-luvulla Traficom, eivät alueet ja kunnat itsenäisesti. On mahdollista, että erinäisistä syistä johtuen palvelun tuottajaa ei löydy nykymuodossaan tuleville jatkokausille. Tällä voi olla merkittäviä seurauksia alueen saavutettavuuteen. Nykyinen Dm12-kiskobussikalusto on teknisen käyttöikänsä päässä, eikä kalustolle ole tiedotettu VR:n toimesta seuraavan sukupolven vaihtoehtoa. Rataosuus Orivedeltä pohjoiseen on sähköistämätön kuten myös Seinäjoki-Jyväskylä väli. Nämä rataosuudet muodostavat niin sanotun Haapamäen tähden. Käynnissä on erilaisia selvityksiä tähden alueella.

Matka-ajat ovat erittäin tärkeitä liikkujalle. Siten junan korvaaminen bussilla ei ole monestikaan mielekästä, koska pääasiassa junamatkustamisella tavoitellaan lyhempää matka-aikaa. Nia ollen olisi suotavaa, että jatkossakin junaliikenteen reittivälit säilyisivät ja bussiliikenne täydentäisi syöttöliikenteenä tätä tarvetta. Täten raideliikenteen vähentämisestä aiheutuva vaihtoehtoiskustannuksen nousu, eli tienpidon kustannusten nousu, on huomioitava. Työn tuottavuuden kehittäminen on kansantalouden kannalta oleellista. Junassa varsinkin asiantuntijatyöhön ja opiskeluun suuntautuvat tehtävät luonnistuvat, mikä parantaa tuottavuutta. Liikenneyhteydet tukevat erityisryhmien kotona asumista osaltaan, jolloin hyvinvointialueiden tilanne helpottuu ainakin tilojen osalta merkittävästi.

On hyvä myös huomioida, että julkisen liikenteen vuorovälejä on vähennetty vähän kerrallaan kaikissa liikennemuodoissa, jolloin saavutettavuus monella alueella on varsin toimimaton työssäkäynnin, opiskelun tai esimerkiksi palveluasioinnin näkökulmasta. Kuntien itsensä järjestämien osto- ja palveluliikenteen avustuksia on valtion taholta vähennetty ja on oletettavaa, että ne loppuvat kokonaan.

Matkailun ja opiskelun kaksisuuntainen elämänlanka

Elinkeinoelämä hyötyy lisääntyneestä saavutettavuudesta. Esimerkiksi Mänttä-Vilppula on työpaikkaomavaraisuudeltaan positiivinen, eli työpaikkoja on enemmän kuin työntekijöitä. Pirkanmaan rajaseudulla yrityksillä on yleisesti positiiviset näkymät, mutta yritykset ovat sijoittuneet laajalle alalle. Nain ollen työllisyysaste noussee myös alueilla, joissa työpaikat ja työntekijät eivät kohtaa. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi Tampereen kaupunkiseudun työllisyys voi nousta enemmän. Seutukaupunkimme on myös merkittävä opiskelijoiden määrän suhteen, joissa toisen asteen opiskelijoita on eri oppilaitoksissa noin tuhat. Usean matkailu- ja ravitsemusalan yrityksen toiminta-ajatus pohjautuu julkisiin liikennevälineisiin.

Tulevaisuuden matkailija haluaa entistä useammin käyttää julkista liikennettä, erityisesti kestävää raideliikennettä ja välttää yksityisautoilua. Alueellamme sijaitsee yksi Suomen merkittävimmistä museokeskittymistä, Serlachius. Suurin osa sen 80 000 – 150 000 kävijästä saapuu pääkaupunkiseudulta tai kauempaa. Heillä on erittäin suuri aluetaloudellinen merkitys. Urbaanissa ympäristössä yhä harvemmat haluavat omistaa auton tai hankkia ajokortin, tulevaisuudessa matkailijoiden siirtymisketju pohjautuu yhä enemmän raiteisiin. Raideliikenne tarjoaa kestävän ja kätevän tavan matkustaa kaupunkiin, mikä tukee alueen matkailua ja tuo samalla taloudellista hyötyä muillekin palvelualoille.

Edellytykset ovat valtaosin olemassa

Kiskobussiliikenteen asiakasmäärät eivät välttämättä kaikilla rata-osuuksilla ole todenmukaiset. Kaikilla raideväleillä ei käytännössä ole lipputuotteiden valvontaa, joka lienee johtanut ”vapaakyytien” hyödyntämiseen. Juna voi tosiasiassa olla täynnä, vaikka myydyt lipputuotteet näyttävät vain vähäistä lipunmyyntiä. Eri selvityksissä saadaan toisistaan, jopa monta kertaluokkaa, vaihtelevia tuloksia mittaustavasta sekä mittaajasta riippuen. Heikon palvelutason vuoksi (usealla reitillä vain muutama vuoro suuntaansa päivässä) matkustajamäärät ovat reittien potentiaalia alhaisempia. Tämä johtuu taas siitä, että kalustoa ei ole tai käyttäjät valitsevat epävarman ratayhteyden sijasta toisen matkustusmuodon. Tällä hetkellä käyttäjäkatoa on lisännyt se, että kaluston rikkoutuessa kiskobussi on korvattu hitaalla linja-autoyhteydellä, mikä ei vastaa matkustajien tarpeisiin ja saa siirtymään muiden liikennemuotojen käyttäjäksi.

Mänttä-Vilppulan alueella 90 % asukkaista sijaitsee kolmen kilometrin etäisyydellä radasta. Kuitenkin, mikäli kiskobussien vaikutusalueita tarkastellaan tyypillisellä 1-3 kilometrin säteellä, tarkastelu pääasiassa perusteeton, koska julkisten liikennepalveluiden käyttäjät joutuvat todennäköisesti joka tapauksessa käyttämään harvaan asutuilla alueilla muita kulkuneuvoja saavuttaakseen joukkoliikenteen pysäkit. Näin ollen lipunmyynnin taloudellisen kannattavuuden arviointi kannattaa tehdä realistisesti.

Sähköistämättömyys on reunaehtona valtaosalle valtakunnassa nykyisellään olevalle kalustolle. Vaihtoehtoisia käyttövoimia on kuitenkin jo käytössä. Niitä ei kuitenkaan ole testattu olosuhteissamme. Soveltuville rataosuuksille täytyy järjestää kokeilumuotoisia yhteyksiä, koska diesel-käyttöiselle kalustolle ei ole tiedossa olevaa seuraajaa. Raideliikenteessä hiilijalanjälki on pienin. Hallitusohjelmassakin oleva vihreä siirtymä on pelkkää sanahelinää, ellei siihen liittyviä kokeiluja toteuteta.

Kokonaistaloudellisesti perusteltava valinta

Matkaketjuja ja liikkumistarpeita tulisi tarkastella aina kokonaisuutena. Liikenteessä on huomioitava sekä henkilö- että tavaraliikenteen tarpeet. Pelkkä kiskobussien arviointi johtaa helposti osaoptimointiin ja toimimattomiin ratkaisuihin. Vakituisen liikenteen lakattua pelkona on, että radanpito päättyy ennen pitkää. On järkevämpää hyödyntää olemassa olevia rataosuuksia resurssiviisaasti. Mänttä-Vilppulassa on esimerkiksi metsäteollisuutta, jonka materiaalivirran siirtäminen maantielle lisäisi ajoneuvojen määrää useammalla kymmenellä päivittäin. Teollisuuden ja henkilöiden liikenne tukevat toisiaan.

Huoltovarmuuden lisääjä

Raideliikenne on sekä henkilö- että tavaraliikenteen kannalta keskeinen huoltovarmuustekijä. Häiriötilanteessa ja poikkeusoloissa vaihtoehtoiset kulkuväylät voivat olla välttämättömiä. Poikkiliikenteen merkitys on varteenotettava edellä mainituista näkökulmista, myös valtakunnan tasolla.

Investoinnin taloudellista takaisinmaksuaikaa kannattaisi käyttää harkiten julkisissa palveluissa ja infrassa. Sujuvan liikkumisen ja saavutettavuuden edellytys on kuitenkin toistaiseksi riittävä valtion rahoitusosuus. Ratainfran taloudellista taakanjakoa ei voi siirtää yksityissektorille esimerkiksi ilman riittävän pitkää siirtymäkautta. Matkaketjuajatteluun liittyy läpinäkymättömyys käyttäjälle, eli palveluntuottajien on toimittava yhteen mahdollisimman huomaamattomasti.

Raideliikenteessä yhdistyvät helppokäyttöisyys, turvallisuus, luotettavuus, ekologisuus sekä mukavuus. Rautatiet ovat rakentaneet elinvoimaa sukupolvien ajan. On eteenpäin katsova strateginen valinta, jotta niin tapahtuu jatkossakin.

– Mänttä-Vilppulan kaupungin elinvoimajaosto 27.11.2024