XXX Mäntän kuvataideviikkojen kuraattori on palkittu taidekriitikko ja 
taidemaailmassa pitkään vaikuttanut Leena Kuumola. Hänen uransa alkoi 
1990-luvun alussa ensin galleristina Tukholmassa sekä Helsingissä ja 
sitten taidekriitikkona. Kuumola tunnetaan ahkerana taidekirjoittajana, 
joka on kirjoittanut arvostelujen lisäksi myös esseitä ja kolumneja muun 
muassa Taide-lehteen ja Hufvudstadsbladetiin, tekstejä 
näyttelykatalogeihin sekä opettanut, muun muassa Teatterikorkeakoulussa 
Helsingissä.

TIIVIS SUHDE KUVATAIDEVIIKKOIHIN

– Minulla on ollut varsin tiivis suhde Mäntän Kuvataideviikkoihin. Olen 
aina pitänyt Kuvataideviikkoja yhtenä ainoista varteenotettavista 
kesäisistä nykytaiteen näyttelyistä, ja siellä on nähty kiinnostavaa 
taidetta. Pidän hyvänä merkkinä myös sitä, että taiteilijatkin käyvät 
siellä paljon. Olen alusta asti vieraillut lähes joka vuosi 
Kuvataideviikoilla, ja myös useaan otteeseen kirjoittanut siitä 
kritiikkejä. Olen usein kulkenut Mänttään avajaisiin bussikuljetuksella 
Helsingistä, ja tullut sitten aamuyöstä samalla kyydillä takaisin – 
paikka on siis peräti tuttu, Kuumola kertoo.

TAIDEMAAILMAN ROOLIT PÄÄLAELLAAN

XXX Kuvataideviikoilla hän näkee roolinsa enemmänkin näyttelyn 
kokoajana.  – Mielestäni taidemaailmassa ovat roolit menneet jo kauan 
sitten täysin päälaelleen. Kannattaisi aina pitää mielessä, että 
kuraattoreita ja muita tahoja ei olisi olemassakaan, ilman taidetta ja 
sitä tekeviä taiteilijoita. Omaa rooliani kuraattorina on siis turha 
korostaa, Kuumola painottaa.

MAHDOTONTA KOHTI

Leena Kuumolaa kiinnostaa eniten se, miten taiteessa niukallakin 
ilmaisulla on mahdollista saada esiin rikkaita merkityksiä –  ja kuinka 
poistamalla voi saada usein enemmän aikaan kuin lisäämällä.

– Minua on aina kiehtonut, niin kirjoittajana kuin galleristinakin, se 
mikä on mahdotonta. Mielestäni taiteessa pitäisi aina pyrkiä mahdotonta 
kohti. Siksi onkin sääli, että usein taideyleisölle tarjotaan vain 
sellaista, minkä tunnistamme jo entuudestaan. Olemassahan olisi 
kuitenkin mahdollisuus luoda jotain sellaista, mikä toisi katsojalle 
oivalluksen, että tällaisellakin tavalla voisi todellisuuden kokea, hän 
taustoittaa.

ENSI KESÄN TAITEILIJOITA YHDISTÄÄ OMAN TIEN KULKEMINEN & AJATTOMUUS

– Ilman taidetta olisi vaikea elää. Minua inspiroivat ne taiteilijat, 
jotka tekevät taidettaan itsenäisesti ja kulkevat omia polkujaan. 
Omaperäisyys, itsenäinen ajattelu, asioiden havaitseminen ja 
kiteyttäminen ovat olennaisia asioita, jotka taiteessa aina 
ilahduttavat, Kuumola kertoo.

XXX Kuvataideviikoille kutsuttavia taiteilijoita yhdistää ajattomuus, ja 
että he teoksissaan pohtivat ja tutkivat maailmaa. Näyttelyyn on tulossa 
runsaasti liikkuvaa kuvaa ja ääniteoksia, installaatioita sekä 
maalauksia ja mustavalkoista valokuvaa. Ensi kesän taiteilijalista 
julkistetaan keväällä 2026.

SPEKTAAKKELIN VASTAKOHTA

– Kuvataideviikkojen ensi kesän näyttely tulee olemaan spektaakkelin 
vastakohta. Näyttelyyn ei ole tulossa äkkivääriä tai äänekkäitä teoksia, 
vaan hiljaista taidetta, josta voi vähitellen avautua katsojalle jotain 
uutta. Runollista, katoavaista, haurasta taidetta joka ei melkein ole 
olemassa – mutta kuitenkin on, Kuumola kuvailee.

– Toivon, että kesän 2026 Mäntän Kuvataideviikkojen kävijöille jäisi 
näyttelystä päällimmäisenä mieleen ihmetys, että näinkin tämän maailman 
voi nähdä  –  yhtäkkinen oivallus jostain sellaisesta mitä ei ole 
aiemmin huomannut, Kuumola sanoo.