Puutarhakuja 3 – myyntikohde

Kulttuurihistoriallisesti arvokas, entinen G. A. Serlachius Oy:n maatalouskonttori 

Puutarhakatu 3:ssa sijaitseva Hyasintti on koti, jossa järvimaisema, valo ja kerroksellinen historia kohtaavat poikkeuksellisella tavalla. Rakennuksen matka G. A. Serlachius Oy:n maatalouskonttorista nykyiseksi kodiksi kertoo kiehtovalla tavalla siitä, miten historia, arkkitehtuuri ja asuminen voivat ajan myötä sulautua yhdeksi kerrokselliseksi kokonaisuudeksi.  

Etelään viettävällä rantatontilla Mäntänlahden äärellä sijaitseva talo avautuu kahdessa kerroksessa kohti järvimaisemaa, ja suuret ikkunapinnat tuovat vesistön osaksi jokapäiväistä asumista. Päivänvalo liikkuu tiloissa vapaasti ja pehmeästi: aamulla se viipyy ikkunapöydän äärellä, päivällä kulkee ruokailutilan halki ja iltaa kohti heijastuu järveltä takaisin sisään.  

Samalla Mäntän keskustan palvelut ja kulttuurikohteet ovat lähellä, ja ulkoilumaastot, metsäpolut sekä kalavedet avautuvat käytännössä suoraan omasta pihasta. Tässä paikassa kaupungin läheisyys ja luonnonrauha muodostavat harvinaisen tasapainoisen kokonaisuuden. 

Arkkitehtoninen silta menneisyyteen: Heimo Kautosen kädenjälki 

Hyasintin historia kytkeytyy tiiviisti Mäntän teolliseen kehitykseen. Tontti kuului aikanaan Koskelan tilaan, ja paikalla oli peltoja sekä metsäsaarekkeita. G. A. Serlachius Oy osti tilan maat jo 1800-luvun lopulla. 1940-luvulla yhtiö käynnisti Mäntänlahteen rajautuvalla alueella puutarhatoimintaa, ja hieman aiemmin alueen länsireunalle oli rakennettu yhtiön johdon asuinrakennukset Honkahovi ja Silva. Näin Mäntänlahden maisemasta alkoi muodostua puistomainen kokonaisuus, jossa viljely, asuminen ja rakennettu ympäristö liittyivät luontevasti toisiinsa.  

Hyasintti valmistui vuonna 1963 yhtiön maatalouskonttoriksi arkkitehti Heimo Kautosen suunnittelemana. Rakennus edustaa arkkitehtuuriltaan 1960-luvun hillittyä ja linjakasta modernismia, jota rytmittävät hienovaraiset viittaukset alueen vanhempaan rakennusperintöön. Erityisesti virtaviivaisen kuistin kaarevat pylväät tuovat kokonaisuuteen pehmeyttä ja kytkevät rakennuksen muotokielen yhtiön ennen sotia rakennuttamiin kohteisiin. 

Kautosen suunnittelussa keskiöön nousivat tilallinen selkeys ja luonnonvalon maksimaalinen hyödyntäminen. Rakennuksen selkeä mittakaava, pitkät linjat ja harkittu ilme kertovat ajasta, jolloin toiminnallisuus, valo ja pelkistetty arkkitehtuuri kulkivat käsi kädessä.  

Työtiloista kodin sydämeksi 

Ylempään konttorikerrokseen sijoitettiin aikanaan wc, tilava eteinen, konttorihuone, arkistohuone, keittiö sekä maataloustoimintaa johtaneen maanviljelysneuvos Gunnar Kausteen huone. Konttorihuoneen ja koko länsisivun ilmeen määritti pitkä ikkunarivistö, josta luonnonvalo tulvi työntekijöiden pöydille.  

Nykyisin tuo sama tila toimii ruokailutilana, ja entinen johtajan huone on saanut uuden elämän olohuoneena. Keittiö, wc ja eteinen ovat edelleen alkuperäisillä paikoillaan. Tässä rakennuksen vanha ja uusi käyttö keskustelevat kauniisti keskenään: entinen työtila on nykyään kodin sydän, jossa pitkä pöytä kokoaa ihmiset yhteen, ja entinen johtajan huone on muuttunut lämpimäksi, kirjojen, värien ja yhdessäolon tilaksi.  

Alakertaan sijoitettiin aikanaan naisten ja miesten pukuhuoneet, sauna, wc ja ruokailutilat. Kerrosten välillä ei alun perin ollut sisäyhteyttä, vaan alakertaan kuljettiin omasta sisäänkäynnistä länsisivulta. Rakennus eli vahvasti työn ja viljelyn rytmissä.  

Puutarhaperintö elävänä osana pihaa 

Hyasintin ympäristö oli osa yhtiön puutarhatoimintaa: alueella kasvatettiin puita ja kasveja siirrettäväksi yhtiön toimipaikoille ja myyntiin.  Piha onkin Hyasintissa olennainen osa paikan identiteettiä. Avoin, etelään avautuva tontti jatkaa luontevasti paikan puutarhahistoriaa, ja järvimaisema jatkuu saumattomasti osaksi sisätilojen avaruutta.  

Maatalouskonttoritoiminnan päätyttyä vuonna 1973 rakennus toimi muun muassa puutarhurin asuntona, ja tuolloin istutettiin myös tontin puurivit. Upeat, jännittävän näköiset saarnet reunustavat edelleen tontin länsilaitaa. Ne kehystävät pihaa ja rantaa omaleimaisella tavalla, siivilöivät valoa nurmikolle ja piirtävät vuodenaikojen mukaan muuttuvia varjoja veden pinnalle.  

Rakennuksen monet käyttövaiheet 

Myöhemmin yhtiö sijoitti talon yläkertaan paperikaupan. Tätä varten purettiin arkistohuoneen seinä ja talon länsipäähän rakennettiin lastaussilta, josta muistuttaa edelleen nykyinen pieni kuisti. Samalla oviaukkoja avattiin suuremmiksi. Kellaritiloissa toimi puolestaan partiolippukunta.  

Rakennuksen paperikauppavaihe jäi elämään paikalliseen muistiin niin sitkeästi, että talon uusien asukkaidenkin ovelle saapui vielä vuosia paperinostajia, jotka jouduttiin käännyttämään pettyneinä takaisin.  

Peruskorjaus ja uusi elämä kotina 

Vuonna 2004 talossa aloitettiin mittava peruskorjaus ja uudistustyö, jonka suunnitteli arkkitehti Anneli Vehkaniemi. Muutostöissä uusittiin talotekniikka, rakennettiin laajennus ja avattiin sisäinen yhteys kerrosten välille. Samalla rakennuksesta muotoutui nykyinen omakotitalo.  

Talo sai myös nimeään vastaavan vaaleanpunaisen sävyn, joka tekee siitä tunnistettavan mutta istuu silti hienovaraisesti osaksi ympäröivää kulttuurimaisemaa. Nykyisessä asussaan Hyasintti tuntuu yhtä aikaa ilmavalta ja suojaisalta: valo kulkee vapaasti kerroksesta toiseen, pitkät näkymät rytmittävät tiloja, ja suurista ikkunoista avautuva järvi antaa kodille oman rauhallisen taustasävelensä.

Valoisa ja kerroksellinen koti 

Nykyisessä käytössään Hyasintti on valoisa ja avara koti, jossa historia on yhä läsnä. Yläkerran ruokailutilassa pitkä pöytä sijoittuu edelleen ikkunarivistön äärelle samaan tilaan, jossa konttorityöntekijöiden työpöydille tulvi aikoinaan luonnonvaloa. Nyt tila kokoaa yhteen perheen ja vieraat. Järven puolella ikkunan äärellä oleva pienempi pöytä tarjoaa puolestaan rauhallisen paikan aamukahville, järvimaiseman avautuessa edessälähes osaksi huonetta.  

Olohuone sijoittuu entiseen johtajan huoneeseen, ja muut tilat soljuvat luontevasti toisiinsa. Rakennuksen kerroksellisuus tuntuu yhä pohjaratkaisussa ja mittasuhteissa, mutta nykyinen elämä rakentuu selvästi asumisen ehdoilla: tilat hengittävät, valo viipyy pinnoilla, ja kodissa on samanaikaisesti sekä avaruutta että lämpöä.   

Harvinainen sijainti kulttuuriympäristössä 

Hyasintti sijaitsee 3327 neliömetrin rantatontilla, jossa rantaviivaa on noin 45 metriä. Kokonaisuuteen kuuluu myös viereinen rakentamaton rantatontti, joka rajoittuu niin ikään Mäntänlahteen ja tuo lisää tilaa maisemalle, pihalle ja tulevaisuuden mahdollisuuksille. Hyasintti kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltuun kulttuuriympäristöalueeseen. 

Sijainti aivan Mäntän keskustan tuntumassa on poikkeuksellinen: palvelut, kulttuuri ja arki ovat lähellä, mutta järvi, puistomainen ympäristö ja luonnonrauha alkavat käytännössä kotiovelta.  

Kohteessa vain yksityisnäytöt ja digitaalinen esittely

Hyasintti etsii uusia asukkaita, jotka arvostavat rauhaa ja estetiikkaa, järvimaisemaa, keskustan läheisyyttä ja kulttuurihistoriallisesti poikkeuksellista asuinympäristöä. 

Kohteessa järjestetään vain yksityisnäyttöjä erikseen sovittaessa. Messupäivänä tutustuttavissa on kuitenkin kohteen vieressä sijaitseva, erikseen myytävä rantatontti. Näin myös paikan maisema, mittasuhteet ja sijainti avautuvat hyvin paikan päällä. 

Kohteen perustiedot