Talon kolme elämää
Mäntylinnan tarina kulkee kolmen erilaisen elämän kautta. Se alkoi 1950-luvulla tehdasyhtiön virkailijatalona, sai hetkeksi uuden roolin taidenäyttelyn tilana ja on nykyisin osa tavallista kaupunkiasumista – ja yhdessä sen asunnoista toimii myös majoituskohde, Mäntylinnan huoneistomajoitus.
Teollisuusyhteisön virkailijatalo
Mäntylinna rakennettiin vuonna 1951, kun G. A. Serlachius Oy rakennutti Mänttään työsuhdeasuntoja tehtaan nuoremmille virkailijoille ja mestareille. Kolmikerroksinen rakennus edusti aikansa modernia asuntorakentamista ja tarjosi kodit teollisuusyhdyskunnan työntekijöille.
Talon suunnitteli arkkitehti Heimo Kautonen. Rakennuksessa on 24 samankokoista kaksioasuntoa, joista jokainen on 67 neliömetrin kokoinen. Asunnot jakautuvat talon neljään porraskäytävään.
Talo taiteen näyttämönä
Vuonna 1995 Mäntylinna oli tyhjentynyt asukkaista. Samana kesänä rakennus sai yllättävän uuden roolin, kun osa Mäntän kuvataideviikkojen näyttelystä järjestettiin talon asunnoissa.
Tyhjät huoneistot muuttuivat hetkeksi näyttelytiloiksi, joissa taide kohtasi teollisuusyhdyskunnan arkkitehtuurin. Näyttelyn jälkeen asunnot myytiin yksityisille omistajille, ja rakennus siirtyi uuteen vaiheeseen osaksi tavallista asumista.
Huoneisto, jossa mennyt ja nykyinen kohtaavat
Yksi Mäntylinnan asunnoista sai uuden elämän vuonna 2016, kun Minna Söderström hankki huoneiston ja remontoi sen rakennusajan henkeä kunnioittaen. Sisustuksessa ja ratkaisuissa on pyritty säilyttämään 1950-luvun tunnelmaa ja talon alkuperäistä luonnetta.
Huoneisto on palvellut siitä lähtien sekä majoituskohteena että omassa käytössä – paikkana, jossa vierailija voi hetkeksi asettua osaksi Mäntän teollisuusyhdyskunnan historiaa.
Taidekaupungin asumisen messuilla Minna Söderström kutsuu vierailijat tutustumaan Mäntylinnan huoneistomajoitukseen ja kurkistamaan kotiin, jossa 1950-luvun arkkitehtuuri ja nykyinen käyttö kohtaavat.
