RIIHOSSALMENTIE 15 – Siirtolapuutarha | Myyntikohde

Riihossalmen siirtolapuutarha mökki nro 4 – pieni mökki, suuri merkitys

Riihossalmen siirtolapuutarhassa aika kulkee vähän normaalia verkkaisempaan tahtiin. Järven rannalla, pienen yhteisön keskellä, mökki nro 4 tarjoaa näkymän sellaiseen vapaa-ajan asumiseen, jossa tärkeintä eivät ole neliöt vaan rytmi, rauha ja yhdessä jaettu arki. Riihossalmi edustaa siirtolapuutarhojen ydintä: pienimuotoista asumista, jossa tila on rajallinen, mutta merkitys suuri. Se on elävää kulttuuriperintöä, jossa näkyvät sekä eurooppalaisen siirtolapuutarha-aatteen juuret että Mäntän paikallinen, Serlachiuksen muovaama historia.

Siirtolapuutarhassa elämä rakentuu pienistä asioista: omasta mökistä, palstasta, puutarhatöistä, yhteisistä saunavuoroista ja siitä tunteesta, että ympärillä on tuttu mutta väljä yhteisö. Riihossalmen siirtolapuutarhassa juuri tämä mittakaava on erityisen tuntuva. Alue on yksi Suomen pienimmistä siirtolapuutarhoista, ja siksi siinä on jotakin poikkeuksellisen intiimiä ja omannäköistä.

Täällä voi viettää aikaa omassa rauhassa, mutta samalla olla osa yhteisöä, jossa ohi kulkiessa vaihdetaan kuulumiset ja kesän aikana kokoonnutaan yhteisiin tapahtumiin. Yksin asuvalle tai pienempää vapaa-ajan paikkaa etsivälle siirtolapuutarha voi olla juuri sopiva tapa olla lähellä luontoa, puutarhaa ja muita ihmisiä – ilman että tarvitsee omistaa suurta tilaa tai ylläpitää isoa kokonaisuutta.

Siirtolapuutarhat – kaupunkilaisten vihreä vastapaino

Siirtolapuutarhojen juuret ovat 1700–1800-lukujen Euroopassa. Ajatus syntyi teollistuvissa kaupungeissa vastapainoksi ahtaalle asumiselle, heikoille elinoloille ja kasvavalle huolelle kansanterveydestä. Saksassa ja Tanskassa siirtolapuutarhat tarjosivat työväestölle mahdollisuuden viljellä ruokaa, viettää aikaa ulkona ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Keskiössä olivat omatoimisuus, käsillä tekeminen ja arkinen hyvinvointi.

Suomeen siirtolapuutarha-aate rantautui 1900-luvun alussa. Ensimmäinen suomalainen siirtolapuutarha perustettiin Tampereen Hatanpäähän vuonna 1916, ja Helsingin vanhin edelleen alkuperäisellä paikallaan sijaitseva alue, Ruskeasuon siirtolapuutarha, perustettiin vuonna 1918. Toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen siirtolapuutarhojen merkitys korostui erityisesti ruokahuollon näkökulmasta: palstoilla viljeltiin juureksia, marjoja ja jopa pidettiin kotieläimiä. Sodan jälkeen painopiste siirtyi yhä enemmän virkistykseen ja kesänviettoon, mutta viljely säilyi keskeisenä osana elämäntapaa. 

Riihossalmen siirtolapuutarha – teollisuusyhteisön puutarha

Riihossalmen siirtolapuutarhan historia kietoutuu tiiviisti Mäntän teolliseen kehitykseen ja G. A. Serlachius Oy:n vaikutukseen paikkakunnalla. Ajatus siirtolapuutarhan perustamisesta syntyi 1930-luvulla vuorineuvos Gösta Serlachiuksen mielessä aikana, jolloin yhtiö vastasi laajasti työntekijöidensä asumisesta, vapaa-ajasta ja hyvinvoinnista. Alkuperäiseksi paikaksi kaavailtiin Tammirannan peltoja, mutta suunnitelma sai odottaa useita vuosia.

Vuonna 1943 Serlachius-yhtiön johtokunnan 75-vuotisjuhlan kunniaksi siirtolapuutarhalle lahjoitettiin uusi sijoituspaikka Mäntänvuoren taakse, entiselle Riihossalmen torpan viljelysalueelle. Alueen suunnittelusta vastasivat arkkitehti Heimo Kautonen ja yhtiön sosiaalipäällikkö Laurila, mikä kertoo siitä, miten huolellisesti ja kokonaisvaltaisesti ympäristöä ajateltiin osana yhteisön elämää.

Riihossalmen siirtolapuutarhayhdistys perustettiin Klubilla 16.5.1950. Ensimmäiseen toimikuntaan valittiin Helge Ahti (puheenjohtaja), Veikko Mäcklin, Viljo Pyykkö ja Toivo Tanskanen. Alueelle merkittiin alkuvaiheessa 24 tonttia, ja myöhemmin määrä kasvoi 27:ään, joista 25:een rakennettiin mökit. Suurin osa mökeistä valmistui vuosina 1950–1954, ja yhteinen sauna rakennettiin vuonna 1954. Sähkö saatiin alueelle samana vuonna, ja vesijohto vuonna 1955.

(Perustuu: Mauri Mönkkönen, Mäntän historia 1948–1992.)

G. A. Serlachius Oy ja Mäntän elämäntavan muotoutuminen

G. A. Serlachius Oy ei ollut Mäntässä vain teollinen toimija, vaan kokonaisen yhdyskunnan rakentaja. Yritys perusti asuinalueita, palveluja ja vapaa-ajan ympäristöjä työntekijöilleen, ja Mäntän identiteetti kasvoi pitkälti yhtiön ympärille. Siirtolapuutarha istui luontevasti tähän ajatteluun: se tarjosi tilan viljelylle, levolle ja yhteisöllisyydelle – elämälle tehtaan rytmin ulkopuolella.

Riihossalmen siirtolapuutarha on tästä ajattelusta elävä esimerkki. Se ei ole vain mökkialue, vaan osa Mäntän sosiaalihistoriaa – paikka, jossa teollinen työ, luonto ja arki kohtasivat konkreettisesti.

Mökki nro 4 – oma pieni maailma

Mökki nro 4 on ollut nykyisellä omistajalla jo 16 kesää. Pienessä, noin 16 neliön mökissä on kaikki olennainen, ja lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat vaja sekä myöhemmin rakennettu noin yhdeksän neliön terassi. Mittakaava on kompakti, mutta juuri siinä on paikan viehätys: elämä tiivistyy siihen, mikä on oikeasti tärkeää.

Pieni punainen mökki, kasvimaa, tyrnipensaat, puutarhatyöt ja vapaa-ajan rauha muodostavat kokonaisuuden, jossa tekeminen on konkreettista ja vuodenaikojen vaihtelu tuntuu lähellä. Täällä voi hoitaa maata, kasvattaa, kokeilla ja rakentaa oman kesäisen rytminsä.

Mökkiä on vuosien varrella kehitetty vähitellen. Keittiö on tehty myöhemmin, pihapiiriä on muokattu tarpeiden mukaan, kompostointi kuuluu arkeen ja paikassa on ollut jopa kanoja. Kaikki kertoo siitä, että mökki ei ole vain paikka oleskella, vaan oma pieni elinympäristönsä.

Yhteisö, jossa saa olla myös omassa rauhassa

Riihossalmen siirtolapuutarhan vahvuus ei ole vain mökeissä, vaan myös yhteisössä. Pienessä porukassa kaikki tulevat vähitellen tutuiksi. Ohi kulkiessa jutellaan, viikkosaunoissa tavataan naapureita ja kesän aikana järjestetään yhteisiä tapahtumia.

Samalla paikkaa kuvataan turvalliseksi ja lempeäksi. Täällä on helppo olla myös yksin. Ei tarvitse kuulua isoon sukuun tai suureen joukkoon, jotta tuntee kuuluvansa mukaan. Riittää, että on oma pieni mökki ja halu olla osa yhteisöä silloin, kun siltä tuntuu.

Tämä onkin Riihossalmen erityinen piirre: täällä saa osallistua, mutta täällä saa myös vetäytyä. Yhteisöllisyys ei ole päälle käyvää, vaan luontevaa ja arkista.

Hupala toi uutta elämää alueelle

Vuonna 2024 valmistunut Hupala on Riihossalmen siirtolapuutarhan uusin yhteinen rakennus. Se on varattavissa sekä jäsenille että ulkopuolisille, ja tuo alueelle uusia mahdollisuuksia kokoontumiseen, yhdessäoloon ja tapahtumien järjestämiseen.

Puutarhavesi saadaan järvestä, talousvettä voi hakea alueen kaivosta, ja yhteiset rakennukset tukevat alueen arkea. Hupala kertoo siitä, että Riihossalmi ei elä vain muistona menneestä, vaan myös nykyhetkessä. Alue kehittyy edelleen, mutta tekee sen oma mittakaavansa säilyttäen.

Pieni mökki, suuri ajatus

Riihossalmen siirtolapuutarhan mökki nro 4 muistuttaa, että asuminen ja vapaa-aika voivat rakentua myös kevyemmin. Vähemmän tilaa, enemmän merkitystä. Vähemmän kiirettä, enemmän aikaa.

Tässä kohteessa puhuttelee juuri mittakaava. Pieni mökki, oma piha, kasvimaa, järven läheisyys ja tuttu yhteisö riittävät muodostamaan kokonaisen kesäisen maailman. Se on maailma, jossa elämä ei tunnu pieneltä, vaikka mökki onkin.